Siirry sisältöön

VÄÄRIEN LAMPAIDEN KERITSIJÄT EDELLEEN LIIKKEELLÄ

Kirjoittaja: Matti Ylinen
Metsänhoitaja, 
Toimitusjohtaja, 
Maa- ja metsätilallinen.
Eläkkeellä.

 

 

Lukijalle:  Talven ja kevään kiireistä johtuen tämä  pääosin viime syksynä koottu juttu tulee vasta nyt muillekin tutustuttavaksi.
22.06.-22, MY

VÄÄRIEN LAMPAIDEN KERITSIJÄT EDELLEEN LIIKKEELLÄ

1. JOHDANTO

Olen jo aiemmin  useasti ilmaissut tyytymättömyyteni vahvasti KHK-päästöihin  (=kasvihuonekaasupäästöihin) painottuneeseen ilmaston muutoksen käsitttelyyn niin tieteilijöiden kuvauksissa kuin yleisemmin julkisuudessakin.  Päästöihin painottuneessa keskustelussa  taas alkuaine hiilellä ja sen yhdisteillä näyttää  olevan merkittävä rooli. Sen johdosta monet ehdotetut toimenpiteet tähtäävätkin hiilen käytön rajoituksiin monin eri tavoin.  Samalla keskusteluissa kuitenkin ohitetaan  eräs luonnon fiksuimmista päästöjen vaikutuksia eliminoivista ominaisuuksista: luonnon oma kyky sitoa kasveihin ilmasta hiiltä ja auringosta energiaa hiilen erilaisiksi yhdisteiksi - niitä sitten mm. eri muodoissa päivittäin syödäksemme.
Siksi minusta tulisi päästöjen lisäksi aina arvioida hiilen luonnonkiertoon liittyvien kasvustojen tai muiden luonnon tapahtumien kykyä sitoa ja varastoida hiiltä sekä näiden luomia mahdollisuuksia - niin kuin esim. maamme metsien osalta on jo pitkään menetelty.  Kerättyä tietoa voi sitten hiilitaseena verrata syntyneisiin päästöihin ja koko tapahtumaketjua hiilen luonnonkiertoa kuvaavana prosessina.

Tästä päästöjen ja hiilitaseen problematiikasta julkaisin jo pari-kolme vuotta sitten tässä blogissa esimerkinomaisen jutun nuoresta mullinauta Melperistä, jota muiden nautaeläinten tavoin pidettiin merkittävänä päästölähteenä. Tuon jutun "Paljon porua päästöistä..... "  - loppupäätelmiinhän sisältyi kuitenkin havainto, että metaanistaan huolimatta Melperi on varsin hiilineutraali otus. Tämä näyttää vieläkin olevan monille varsin outo ajatus. Jutun varsinainen sanoma ei kuitenkaan ollut Melperin metaani vaan huoli yleisesti vallalla olevista pyrkimyksistä ohjata ilmastoa pääasiassa KHK-päästörajoituksien kautta. Tällaisen toiminnan mahdolliset seuraukset tiivistettiin jutun lopuksi virkkeessä: "Hän, joka keskittyy vain päästöihin huomaakin monesti lopuksi keritsevänsä vääriä lampaita"

Eikä väärien lampaiden keritsijöistä taideta vieläkään olla päästy eroon. Sitä aloin epäillä viime syksynä mm. Helsingin kaupungin luottamushenkilöjohdon, eräiden ministereiden ja Sitran johtavien tutkijoiden – ilmaisemien yksipuolisten ja myös kotieläinkasvatusta koskevien mielipiteiden johdosta. Arvelen, etteivät päätösten tai mielipiteiden taustalla ollut pelkästään huoli ihmisten terveydentilasta.

Huoltani asiassa lisää se, että KHK-päästöihin keskittyneen tiedon käytön riskeinä ovat väärät johtopäätökset ja väärin valitut toimenpiteet sielläkin missä päästöjen vastapainona on samoihin luonnonprosseihin liittyvää hiilen sidontaa. Esimerkiksi suomalaisessa alkutuotannossa (maatalous, metsätalous) väärät päätelmät voivat johtaa kokonaisten tuotannonalojen perusteettomaan alasajoon – kuten myös tässä jutussa myöhemmin käsiteltävä maito- tai lihakarjan kasvatus väli-Suomessa. Ja kuitenkaan ilmasto ei pelkästään päästöihin perustuvilla toimenpiteillä tule mitenkään paremmaksi.

Puhtaina päästötarkasteluina ovat toki edelleen mahdollisia sellaiset KHK-päästöt, joihin ei tässä ajassa liity hiiltä sitovia prosesseja kuten esim. fossiiliset energialähteet  (kivihiili, öljy) ja joiden osuus hiilen ja sen yhdisteiden päästöistä on edelleenkin merkittävintä ollen maailman mittakaavassa virallistenkin arvioiden mukaan noin 86% .(Taalas). Tältä osin maapallon talousjärjestelmät näyttävät edelleenkin elävän pelkkää keräilytaloutta.

Varsinaisen kimmokkeen aiheeseen palaamiseen sain marraskuun alussa v. 2021 juuri samoihin aikoihin kuin H:gin kaupunki julkisti lihantarjoilukieltopäätöksensä. Poikkesin tuolloin ohikulkiessani kotipellolle matkallani ensiharvennuskohteen ennakkoraivauksille.

Kuva 1. Syksyinen nurmi odottaa talvea ja seuraavaa kevättä.

Marraskuun aamuauringossa huomioni kiinnittyi talouskeskuksen läheisyydessä sijaitsevaan – nyt vuokraviljelijän hoitamaan peltolohkoon, jolla on mielestäni sanottavaa juuri näihin, edellä kerrottuihin ilmiöihin liittyen. (Kuva 1) Kuvassa jo talvea odottava vahva nurmi kertoo mielestäni selvästi sen, miten karjataloudessa nurmella on monta tehtävää. Sen lisäksi että se tarjoaa ruuan monelle naudalle, se sitoo kasvussaan hiilta sekä maanpäällisiin versoihin että maanalaiseen juuristoon – juuristossa osaksi pitkäaikaiseen muotoon. Hiili pysyy kasvustossa mukana tällä tai jollain toisella lohkolla niin kauan kuin nurmet ovat viljelykierrossa mukana. Vasta karjanpidon päättyessä hiili vapautuu ilmakehään, eikä sen määrä ole suhteessa aivan vähäinen. Näin lopputulos on odotusten suhteen aivan päinvastainen. Ja taas ihmetellään miksi päästövähennysten tulokset eivät parane.

Samassa kuvassa näkyy selvästi toinenkin seikka. Noinkin vahva talvinurmi pidättää sulan maan aikana luontaisesti hyvin ravinteita itseensä vähentäen huomattavasti alempana virtaavaan puroon karkaavia ravinteita.

Kuva 2. Lähinaapurin tilalla oli kotieläinrakennusten joukossa nähtävissä biokaasureaktorin kaasukupu.

Kolmas ilmastoa ja luontoa huoltava seikka oli samalta pellolta nähtävissä (Kuva 2), kun käänsin katseeni kohti lähitilan naapurin kotieläinsuojia. Tarkkaan katsottaessa rakennusten joukossa on biokaasureaktorin kaasuaineksien keräilykupu. Se on sinne ilmaantunut parin viime vuoden kuluessa aktiivisen karjatalousyrittäjän toimesta ja osaltaan tarjoaa mahdollisuuden  erottaa hiiltä biokaasuina omaan käyttöön ja erottaa ravinteita pelloilla käytettäväksi.

Aamun näkymä herätti osaltaan mielenkiintoni uudistaa (päivittää) mullivasikka Melperin hiillitaselaskelma vuodelta 2019. Samalla sen tarkoitus on edelleenkin osoittaa, ettei hiilineutraaliuteen pidä pyrkiä pelkästään päästövähennyksien kautta, vaan luontoon kokonaisvaltaisesti sopeutetun toiminnan kautta, jolloin kehittämiskohteina ovat sekä parempi hiilen sitominen että päästöjen vähentäminen. Se antaisi ihmisellekin paremmat mahdollisuudet elää sopusoinnussa luonnon kanssa.

 

2. MULLLINAUTA MELPERI JA HIILENKIERRON SEITSEMÄN PROSESSIA
**) Melperin elämän esittelyä on lyhyesti tämän luvun lopusta

Tässä luvussa palaan vuoden 2019 julkaisuuni hiilen luonnonkierrosta mullinauta Melperin elämässä ja elinympäristössä. Tällä kertaa jaan kuitenkin Melperin elämään ja elinympäristöön liittyvän hiilen luonnonkierron selvemmin omiksi prosesseikseen. Yhteensä niitä on kertyi seitsemän kappaletta. Varsinaisia Melperin elintoimintoihin liittyviä prosesseja niistä on 3-4 kpl. Muut ovat Melperin elinympäristöön muuten kiinteästi liittyviä luonnon omia prosesseja.

Kuva 3. Kuvassa lehmiä tyytyväisinä ja päästöistä  tietämättöminä laitumella. Tarkemmin hiilenkierron prosesseista on mullinauta Melperin merkeissä takstissä alempana.

Kootut prosessit esitellään alla olevassa taulukossa 1, jossa tiivistetysti pieninä taseasetelmina kuvataan sekä hiilen sidontaa että päästöjä kyseisessä prosessissa. Niiden tietolähteitä ovat olleet sekä k.o. prosessia koskevat julkiset tutkimukset ja kirjoittajan omakohtaiset havainnot.

Asetelmaan koottujen prosessien tarkoitus ei ole osoittaa täsmälleen oikeita hiilen sidonta- ja päästöarvoja, vaan antaa lukijalle mielikuvaa siitä, miten yhden mullinaudan elämään liittyy monia prosesseja sekä hiilinieluina että päästöinä. Samalla lukujen tarkoitus on osoittaa, ettei pelkkä päästöjen tarkastelu ole riittävä peruste hyville, objektiivisina pidettäville päätöksille ilmaston muutosta koskevissa ilmiöissä.

Taulukko 1. Melperin vuosi ja hiilenkierron seitsemän prosessia.
*) Kaikki taulukon luvut on ilmaistu alkuaine hiilen kiloina/vuodessa (Ckg=Ckg/v). Katso muut  lyhenteet taulukon alapuolella

1. Ravinnon kasvatus Melperille
+ Maanpäällisen sadon sitoma hiili +1755 Ckg > nielu
- Siirtyy Melperin ravinnoksi -1395 Ckg > kohta 2
- Siirtyy olkena tai puintijätteenä -360 Ckg > kohta 4

2. Sadon käyttö Melperin elintoimintoihin
- Sadon käyttö Melperin omiin elintoimintoihin -600 Ckg > päästö
- Siirtyy lantana biokaasutukseen - 795 Ckg > kohta 3

3. Lannan biokaasutus
- Biokaasun valmistus 424 Ckg
+ josta metaania (CH4) 60 til.% +254 Ckg > energia
- ja hiilidioksid. (CO2) 40 til.% -170 Ckg > päästö
- Siirtyy mädätysjätettä pellolle -371 Ckg > kohta 4

4. Siirrot maaperään edellisistä prosesseista
+ Kertyy pellolle olki- tai mädätysjätettä 731 Ckg
+ josta maaperään pitkäaik.hiileksi +51 Ckg > maahan
- josta hajoaa ilmaan -680 Ckg > päästö

5. Juuriston ja maanpinnan kasvusto
+ Juuriston ja sängen sitoma hiili +1096 Ckg > nielu
+ josta maahan pitkäaik.hiileksi +166 Ckg > maahan
+josta pysyy prosesissa +470 Ckg > prosessi
-hajoaa ilmaan -460 Ckg > päästö

6. Erikseen tutkitut KHK-päästöt
- Ruuansulatuksen metaani -557 Ckg > päästö
- Lannan ditypet -75 Ckg > päästö
- Maaperän ditypet -206 Ckg > päästö
- Kalkituksen CO2 -26 Ckg > päästö
- Viljelyn energia -49 Ckg > päästö

7. Nurmiviljelyn muut bonukset
+Nurmiviljeyn tuottama kasvun lisäykset
- Lannan kasvubonus +337 Ckg > nielu
- Viljelykierron esikasvibonus +176 Ckg > nielu

YHTEENVETO /Melperin vuosi
+Hiiltä sitovat tekijät yht. +3618 Ckg > nielua
-Hiilen KHK-päästöt ilmaan -2823 Ckg > päästöä
Hiilitaseen arvo +795 Ckg > nielua
-Turvepeltojen KHK-päästöt -315 Ckg > päästöä 1)
Melperin koko hiilitase +480 Ckg > nielua
1) Osuudellaan painotettuna

Taulukossa käytetyt lyhenteet: Kaikki taulukon luvut on ilmaistu yhteisteismitallisesti alkuaine hiilen kiloina/vuosi (Ckg=Ckg/v). Käytännössä Ckg on konkreettisempi materian mitta luonnonprosessissa kuin päästölaskelmissa yleisesti käytetty, kovin abstrakti ja näkymätön hiilidioksidiekvivalentti (CO2ekv). Käytetyt muut lyhenteet
.- Kasvit tai muut tekijät sitovat hiiltä (Ckg) = ” > nielu”
.- Prosessin tai niiden osien KHK-päästöt (Ckg) = ” > päästö”
.- Hiiltä sitoutuu muihin muotoihin (Ckg), esim. = ” >maahan" , ">prosessi", ">energia"

Yhteenvetona taulukon lopputaseesta haluan todeta, että Melperi näyttäisi  olevan suomalaisissa oloissa kasvatettuna edelleenkin   varsin hiilineutraali  otus, mahdollisesti jopa pieni hiilinielu aivan tavallisestikin kasvatettuna. Mitään erityistä hiiliviljelyä ei asetelmien lukujen saavuttamiseksi tarvita. Kunhan  vaan kunnon nurmikin on viljelykierrossa mukana. Ns. hiiliviljely toki parantaa asetelman taseita.

Aiemmin paljon esillä ollut naudan ruuansulatuksen metaani on edelleen mukana päästökaasujen asetelmassa.

Uutta asetelmassa on  biokaasun tuotantoprosessia kuvaava asetelma ja sen vaikutus hiilitaseeseen. Se ei kuitenkaan ole yksinään ratkaisevassa asemassa  kokonaistaseen muotoutumisessa.

Yhtä merkittävää on havainto, että nurmiviljely jatkuvana vuoroviljelynä toteutettuna sitoo itse prosessiin merkittävän määrän hiiltä, joka nurmiviljelyn päättyessä vapautuisi päästönä ilmaan muutamassa vuodessa. Määrä on huomattava eikä mahdollinen muu viljely sitä helposti korvaisi. Näin käy esim. siirryttäessä puhtaaseen viljan viljelyyn, jossa maaperäprosessit ovat laihemmat. Kirjoittajallakin on aiheesta omakohtaisia havaintoja monikymmenvuotiselta aktiiviviljelykaudelta.

Omana kohtanaan voi myös todeta, että hiiltä sitovina tekijöinä ovat taulukossa   mukana  varsinaisen hiilen sidonnan lisäksi jo mainittu fossiilisen hiilen käyttöä kompensoiva biokaasun tuotanto sekä lannan ja viljelykierron käytöstä saatavat kasvu-/satolisäykset.

Erikseen tutkituista KHK-päästöistä ovat omassa asetelmassaan mukana  niistä merkittävimmän -naudan ruuansulatuksen metaanin  - lisäksi myös muut useimmin tutkittujen yhdisteiden KHK-päästöt. Lannan metaanin KHK-päästövaikutus on  sen  sijaan käsitelty biokaasuvalmistuksen yhteydessä.

Turvepeltojen KHK-päästöt ovat asetelman loppuyhteenvedossa mukana osuudellaan painotettuna.


**) Vuoden 2019 julkaisussahan Melperi oli noin 1,5 vuotias mullinauta. Päivittäin se ahmi heinää ja viljaa kilokaupalla. Vuosittaista ravintoaan varten se tarvitsi suomalaista peltoa 0,65-0,75 ha. Näin ruokittuna Melperin elopaino oli noin 400 kiloa. Matkaa täysi-ikäisten sonnien painoluokkaan Melperillä oli vielä ainakin 200 kiloa. Siksi tämä Melperin kertomus sopi myös nuoren hiehon/lehmän mitoilla tehdyksi. Ravinnon tarve ja maidon tuotanto poikkeavat kuiten tavallisen mullin tiedoista.

 

3. TULOKSENA ON VAIN LISÄÄ POHDITTAVAA

Kaikkiaan mullinauta Melperin artikkelin sisältämä ajatus on vuodesta 2019 alkaen ollut, ettei ilmaston muutosta pidä käsitellä pelkästään kasvihuonekaasujen päästövähennyksien kautta. Parempia tuloksia on odotettavissa luontoa ja hiilen luonnonkiertoa kokonaisvaltaisemmin tutkimalla, jolloin kehittämiskohteiksi muotoutuvat sekä hiiltä sitovat että päästöjä vähentävät toimenpiteet.

Tälläkin hetkellä maassamme valmistellaan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden nimissä useita ihmisen luonnonkäyttöä ohjaavia säädöksiä ja toimenpiteitä. Kun niidenkin valmistelussa näyttää olevan vallalla suhteellisen kapea-alaisesti päästökeskeinen ja luontoa museoiva näkökulma, haluan blogin kirjoittajana nostaa tässä esiin muutamia aiheita, joissa laaja-alaisempi luonnon kierron tarkastelu varsinkin maasta- ja metsästä elantonsa saavien ihmisten näkökulmasta toisi sekä luonnon että luontoon liittyvien tavoitteiden kannalta paremman tuloksen. Vuoroaan odottavat mm. seuraavat aiheet:

.1) Turvepohjaisten peltojen viljely. Ilmastonmuutokseen (ja ehkä luonnon monimuotoisuuteenkin) liittyen on monelta taholta esitetty turvepohjaisten peltojen viljelyn lopettamista tai vesittämistä. En ole kuitenkaan ainakaan julkisuudessa nähnyt noiden peltojen käyttöön liittyviä hiilitaselaskelmia – päästölaskelmia kylläkin. Kuitenkin, niin kuin julkaisu mullinauta Melperistä osoittaa, eivät pelkät päästölaskelmat ole välttämättä riittävä noinkin mittavien toimien peruste. Ainakin turvepeltojen osalta haluasin nähdä pelkkien päästölukujen asemesta aitoja taselaskelmia. Pelkkiin päästöasetelmiin verrattuna niissä on odotettavissa eroja ainakin kasvustojen satotasoa ja juuristojen maaperäprosesseja kuvaavien tietojen johdosta. Lisäksi laskelmista olisi kiinnostavaa tietää erikseen ohut- ja paksuturpeisten turvepeltojen taseet. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida onko turvepeltojen ennallistamisessa mitään järkeä.

2) Kasvinviljelyn voimaperäisyys, laatu ja satotaso ohitetaan tyypillisessä KHK-päästöjen kasittelyssä usein ns. nollasummaratkaisuna (satoon sidottu hiili =
päästetty hiili). Silloin siinä samalla ohitetaan kyseisille kasvustoille  janiiden elinympäristöille ominaisia hiilen luonnonprosessseja.

Kuva 4. Hyvän satotason arvo ravintona ja hiilen kiertoprosessien vaikutukset luonnossa pitäisi arvottaa osaksi hiilen taselaskelmia.

Kun  kasvinviljelyn voimaperäisyys ja satotaso vaikuttavat kasvustojen sitoman hiilen määrään,   merkitsee se samalla monelle elinkeinonharjoittajalle ja myös yhteiskunnalle sekä leipää että toimeentuloa.  Siksi sekä satotason merkitys että kasvustolle tyypillisten luonnonprosessien vaikutus  tulisi sovittaa  mukaan kaikkiin  hiilenkierron prosessi-/taselaskelmiin   jotenkin arvotettavina tekijöinä.

 4. LOPUKSI

Kertauksena aiemmasta julkaisusta: Näinä päivinä kuulee harva se päivä ehdotuksia siitä miten maita ja metsiä tulisi hoitaa ja viljellä. On myös esitetty, että väestö pitäisi päästöjen vähentämiseksi keskittää kaupunkeihin. Silloin jätetään huomiotta se, että kokonaiset elinkeinoryhmät ylläpitävät kasvustojen kykyä sitoa hiiltä ja sitä kautta vähentävät päästöjen haitallista vaikutusta. Iso merkitys tässä on kasvustojen hyvällä hoidolla ja viljelyllä. Jos näin ei tehdä, tilalle tulee uhkakuva, että pellot muuttuvat kedoiksi  ja metsät museoituvat. Silloin hiilen sidonnassa menetetään paljon enemmän kuin päästöjen vähentämisessä voidaan koskaan saavuttaa. Siksi on tärkeätä pitää huolta myös hiilen sidonnan edellytyksistä. Ja pitää muistaa, että kasvukunnon ylläpitäminen on taitolaji, joka vaatii jatkuvaa tai ainakin määräajoin myös viljelijänsä toimia ja läsnäoloa. Tästä syystä viisaassa ilmastonmuutoksen torjunnassa on syytä huomioida erityisesti ne, jotka elinkeinojensa tai harrastustensa kautta tasapainottavat ilmaston KHK-pitoisuuksia sekä hiilen sidonnan kautta että päästöjä rajoittamalla.

 

2 thoughts on “VÄÄRIEN LAMPAIDEN KERITSIJÄT EDELLEEN LIIKKEELLÄ

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.