Siirry sisältöön

TIIVISTELMÄ: VÄÄRIEN LAMPAIDEN KERITSIJÄT LIIKKEELLÄ

Kirjoittaja: Matti Ylinen
Metsänhoitaja, 
Toimitusjohtaja, 
Maa- ja metsätilallinen.
Eläkkeellä.

 

 

 

Lukijalle: Syistä, joita en tarkkaan edes muista,  olen jo muutama vuosi sitten (v. 2018 alkaen) vähän vahingossa joutunut mukaan ilmaston muutoksesta käytävään keskusteluun. Sen seurauksena olen ajan myötä koonnut aiheesta muutamia julkaisuja asiasta kiinnostuneille luettavaksi. Useimmissa niistä on käsitelty hiilen luonnonkiertoa mullinauta Melperin elämässä ja elinympäristössä ilmaston muutoksen kannalta.  Tämä julkaisu on eräänlainen lopputiivistelmä vuosien kuluessa tehdyistä julkaisuista. Linkit pariin niistä löytyy itse tiivistelmästä alla.
20.07.2022. MY

TIIVISTELMÄ: VÄÄRIEN LAMPAIDEN KERITISIJÄT LIIKKEELLÄ

Tämä juttu on tiivistelmä  julkaisusta "Väärien lampaiden keritsijät edelleen liikkeellä"   ja samalla  jatkoa v. 2019 julkaistulle artikkelille ”Paljon porua päästöistä…”, jossa käsiteltiin nuoren lihanauta Melperin asemaa ilmastonmuutoksen päästölähteenä ja suhdetta hiilen luonnonkiertoon. Nautaeläimenä Melperiä pidettiin tuolloin yleisesti lajitoveriensa tavoin ruuansulatuskaasu metaanin takia merkittävänä päästölähteenä. V. 2019 julkaisussa, jossa Melperin elämää ja elinoloja tarkasteltiin päästöjä laajemmin vähän hiilen sidonnankin kannalta, oli lopputuloksena kuitenkin päätelmä, että lihanauta Melperi onkin varsin hiilineutraali otus.

Kun varsin valistuneenakin pitämieni ihmisten suhtautuminen Melperiin ja nautaeläimien kasvattamiseen yleensäkin näyttää edelleenkin aika-ajoin – mitä

Kuva 1. Nautana lehmien elämä ja elinympäristö käsittää 6-7 erilaista hiilenkierron prosessia, joille kullekin voidaan laskea oma taseensa

ilmeisemmin päästösyistä – hyvin kielteiseltä, on vuoden 2019 artikkelia uudistettu siten, että hiilen luonnonkierto - sekä hiilen orgaaninen sitoutuminen että päästöt - tulisivat Melperin oman elämän ja elinympäristön osalta käsitellyksi aikaisempaa monipuolisemmin.

Tämän myötä rakentuvat seuraavat seitsemän hiilen luonnonkiertoa kuvaavaa prosessia:
1) Ravinnon kasvatus Melperille,
2) Sadon käyttö elintoimintoihin,
3) Lannan biokaasutus,
4) Siirrot ed.prosesseista maaperään,
5) Juuriston ja maanpinnan kasvusto,
6) Erikseen tutkitut KHK-päästöt (=Kasvihuonekaaasu-päästöt) ja
7) Nurmiviljelyn kasvubonukset.
Prosesseista kolme koskevat suoraan Melperiä ja loput elinolosuhteita

Eri prosessien hiilen sidontaa ja päästöja on kuvattu varsinaisen julkaisun taulukossa 1. Tässä niistä voidaan todeta lyhyesti:
Selvästi suurinta hiilen sidonta oli maanpäällisessä sadossa, joka oli noin puolet prosesseihin liityvästä hiilen koko sidonnasta. Vastaavasti suurimmat päästöt syntyivät Melperin normaaleista elintoiminnoista (metaani ei tässä mukana) ja ne olivat noin 4/5-osaa maanpäällisen sadon hiilestä. Maanpäällinen sato kattaa periaatteessa hyvin Melperin normaalit elintoiminnot.
Merkittävimmät päästöt syntyivät 1) Meperin tavallisista elintoiminnoista (hengitys), 2) pellolla tai elintoiminnista syntyvistä jätteistä (lanta, biokaasujäte) ja 3) erikseen tutkituista KHK-kaasuista (metaani).
Merkittävimmät nieluprosessit olivat 1) Juuriston kasvu, 2) Lannan biokaasutus ja 3) Nurmiviljelyn kasvubonukset. Yhdessä niiden hiilen sidonta ylittää erikseen tutkittujen KHK-päästöjen Ckg-arvon.

Kaikki seitsemän prosessia yhdistettynä näyttää siltä, että suomalaisissa oloisssa kasvatettuna Melperi on edelleen varsin hiilineutraali otus, jopa lievästi nielun puolella. Mitään erityistä hiiliviljelyä siihen ei tarvita. Ns. hiiliviljeley toki parantaa asetelmien taseita. Tulkinnasta riippuen prosessien yhteispäästöt ovat 80-100 % ilmasta sidottuun hiileen verrattuna.

Yksi tämän päivän luonnonhallinnan puheenaiheista on turvepohjaisten peltojen viljely. Niissä viljelyä ehdotetaan lopetettavaksi tai peltoja vesitettäväksi erityisesti päästösyistä. En kuitenkaan ole ainakaan julkisuudessa nähnyt ehdotuksia perusteltavan hiilen luonnonkierron prosesseilla ja hiilitaseilla siten kuin edellä mullinauta Melperin kohdalla on tehty. Aiheeseen liittyvät yleiset ehdotukset tuntuvatkin perustuvan paljolti pelkästään päästöfilosofiaan. Pelkät päästötiedot eivät turvepelloillakaan voi olla riittävä ehdotettujen toimenpiteiden peruste. Haluaisin nähdä turvepelloiltakin pelkkien päästölukujen asemesta aitoja taselaskelmia, joissa kävisi ilmi mm. viljellyn kasvuston ja juuriston maaperäprosessien vaikutus hiilitaseisiin.  Ja erityisen kiinnostavaa olisi tietää erikseen mahdolliset ohut- ja paksuturpeisten turvepeltojen erot hiilitaseissa. Sama olisi kiinnostavaa tietää myös ns. raiviopeltojen hiilenkierto taseiksi laskettuna.

Toinen, eräällä tavalla periaatteellisena pidettävä hiilitaselaskelmien ominaisuus ovat ns. viljelyn kasvubonukset. Melperin nurminviljelyn esimerkissä niitä olivat lannan kasvubonus ja viljelykierron esikasvibonus. Ne molemmat nostavat satotasoa, pienentävät tarvittavaa pinta-alaa, parantavat maaperän rakenetta, sitovat hiiltä sekä kasvustoon että juuristoon ja tuottavat ravintoa eri tavoin käytettäväksi. Tavanomaisessa päästökäsittelyssä satotason muutokset yleisesti ohitetaan ns. nollasummaratkaisuna (satoon sitoutunut hiili = päästetty hiili). Kun tässä mainittujen bonustekijöiden vaikutus on taselaskelmissa monesti suurempi kuin monen erikseen tutkitun KHK-päästön, on satotason käytölle taselaskelmissa perusteltuja syitä. Tällöin  laskelmien tekijä  joutuu kuitenkin pohtimaan, miten Melperin lannan käytön ja viljelykierron esikasvibonuksen johdosta kohonnut satotaso ja satotaso yleensäkin on parasta  arvottaa hiilitaselaskelmissa. Ainakin kohonnut satotaso parantaa elintarvikehuoltoa.

On selvää, että tässä jutussa käsitellyt hiilen luonnonkierron periaatteet sopivat prosesseihin, joissa esiintyy sekä hiilen sitoutumista kasvustoon että vapautumista päästöinä ilmaan. Pelkkinä päästötarkasteluina ovat edellen mahdollisia sellaiset KHK-päästöt joihin ei tässä ajassa välittömästi liity hiiltä sitovia prosesseja (kivihiili, öljy).  Niiden osuus on maapallon mittakaavassa virallistenkin arvioiden mukaan suurin ollen noin  86% (Taalas)

4 thoughts on “TIIVISTELMÄ: VÄÄRIEN LAMPAIDEN KERITSIJÄT LIIKKEELLÄ

  1. Kaj

    Terve Myy ja hyvä kesän jatkoa .Artikkelisi on mielenkiintoinen ja ansaitsee jakelun niille jotka joutuvat ottamaan kantaa
    terveisin Kaj
    PS Ilmajoella tuli käytyä ja hieno ooppera nähtyä. Harmittelen kyllä että 6:s serkkuni Jussi Muilu ei päässyt autosta lavalle,

    Vastaa
    1. Ylinen Matti E

      Kiitos kommentistasi. Ihmettelen tässä koska pääsisin tekemään juttua metsäasiasta kun tämä aihe tulee aina uudelleen vastaan-

      Vastaa
      1. Tapani Honkanen

        Hei Matti!

        Mukava juttusi Melperistä saisi tulla julki laajemminkin. Oletko tarjonnut mihinkään lehteen? Sinä olet päästöihin hienosti paneutunut.
        Mitä arvelet noista metsien hiilinieluja koskevista luvuista? Aivan merkillisiä uusia tietoja; että metsien hiilinielut olisivat huvenneet paljon, kun metsien kasvu on pienentynyt jotain 5 %.
        En ole asiaan paneutunut, mutta kokonaisuus metsiemme päästöistä TV:ssäkin esiintyneiltä asiantuntijoiltamme tuntuu olevan hukassa. Ja soiden osalta Heikuraista tarvittaisiin.
        Kalenterista huomasin, että on paras vihdan eli vastan teon aika eli yläkuu. Lehti pysyy hyvin talvivastoissa, kun ne tekee yläkuun puolella. Nuorempana luulin isoisäni vitsailevan, kun kertoi tekevänsä vihdat aina yläkuun puolella. Kun olen vuosien aikana kokeillut molempia, olen vakuuttunut asiasta. Onkohan luonnonvarakeskus tutkinut asiaa.

        Mukavaa kesää sinulle ja Riitalle!

        Tapani Mäntyharjulta

        Vastaa
        1. Ylinen Matti E

          Kiitos myönteisestä kommentistasi. Kyllä minustakin metsäpuoli kaipaisi oikeata, käytännönkin kautta kokemusta kerännyttä asiantuntijaa . Ja kommentisi jatkeena mainintasi vihdan teosta taas palautti mieleen sen, että kokemuksien ja luontoon sopeutetun elämisen kautta on metsästäkin tunnistettu monta sellaista ilmiötä, joista monilla tämän päivän tutkijoilla ei ole hajuaakaan. Suotuisien säiden ja kokemusten kesää myös Teille. Matti Y

          Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.