PAKINA LUONNOSTA JA ENNALLISTAMISESTA a’la SIMO RALLI

 PELLOLTA ja METSÄSTÄ ELANTONSA SAAVAN  TUNTOJA LUONNOSTA JA SEN ENNALLISTAMISESTA

Aluksi vähän johdatusta Maaseudun Tulevaisuuden  Kantri-lehdessä 16.11.2022 julkaistuun Simo Rallin pakinaan  ”Syyllinen”, joka on kokonaisuudessaan luettavissa vähän jäljempänä. Käytännön asiantuntemuksen ja huumorinsa kautta se sisältää niitä havaintoja ja tunnelmia, jotka  syntyvät vain omakohtaisista  kokemuksista lähellä luontoa. Itsekin tunnistan monet niistä aina 1950-luvun lapsuuteni ajoista monivuotisen peltoviljelyvaiheen ja  nyttemin moninaisten metsänhoitotöiden kautta kertyneinä kokemuksina,  vaikka omasta elämästäni varsin pitkä rupeama onkin ajoittunut melko puhtaaseen sisätyövaiheeseen.  Kirjoista opittuna  nämä havainnot ja tunnelmat eivät ole mitenkään mahdollisia. Kaikki lähtee elämästä luonnon kanssa sen ehdoilla  eläen.
(-Pakinan  julkaisuun tässä on Simo Rallin lupa.-)

SIMO RALLIN PAKINA "SYYLLINEN":
"Tunnustan että vi****aa. Kuinka voi olla, että minä ja tuhannet kollegat, jotka ovat jo sukupolvien ajan yrittäneet elää luonnon keskellä, luonnossa, luonnosta, yhteiselossa maan, veden, ilman, ilmaston ja sään kanssa me olemme jatkuvasti syyllistettyjä luonnon pilaamisesta.

Kuinka voi olla, että syytettyinä ovat maalaiset, jotka kunnioittavat, tajuavat ja osaavat olla luonnostaan luonnossa. Ihmiset, jotka ruokkivat maataan, antavat Suomen elinvoimaisuudelle tarvittavat kalikat. Miksi me olemme jatkuvassa paineen ja muutoksen kierteessä

On jännää työskennellä alalla, jonka kaiken järjen mukaan pitäisi jo olla hengetön, mutta jota ilman ei kukaan pysty elämään. Yhteiskunnan kaaos on kolmen
syömattömän aterian päässä, ja metsä on maamme hyvinvoinnin perusta.

Väitetään, että lihansyönti on synti, joka tappaa maailman hitaasti mutta varmasti. Minä suren kahdeksansadantuhannen naudan ja yli miljoonan suomalaisen sian puolesta. Tulevaisuudessa tutustumme lehmiin ja possuihin luonnontieteellisessä museossa Helsingissä.

Väkilannoitteiden käyttö pilaa järvet ja meren. Minäkin liityin länsirannikon jauhojengiin. Levitytin siilinjärveläistä kipsiä peltoon, jotta jotenkin saan yöni nukutuksi.

Totuus vain on, että ilman väkilannoitteita nälkä tulee vääjäämättä, ja kyllä meriin menee paljon muutakin kuin lannoitteita.

Siitä, kun edelliset sukupolvet alkoivat hoitaa metsiään 1950-luvulla, on metsiemme kasvu melkein kaksinkertaistunut. Hienoa työtä!

1970-luvulta asti kasvu on ollut suurempi kuin käyttö.

On todella ihmeellistä, että metsien hiilensidonta, joka perustuu puun kasvuun, romahti yhdessä vuodessa 76 prosenttia, vaikka puun määrän kasvu väheni vain 4 prosenttia ja on yhä reippaasti yli käytön.

Kuka tässä kusettaa ja ketä?

Sitten luonnon ennallistamiseen. Mitä se on? Ennallistaminen on keino auttaa ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Kuulostaa hyvälle!

Kaupunkien ennallistaminen luonnontilaan on helppoa. Laitetaan isoja lohkareita tuloväylille, ajetaan ihmiset pois ja annetaan luonnonhoitaa loput. Esimerkiksi Berliinistä tai Pariisista on jo vuonna 2060 tullut hyväkasvuinen, monipuolinen ja runsaslajinen nuori metsä. Hömötiainen viihtyy uusilla metsäalueilla mai-
niosti.

Alankomaissa pitäisi päästää meri sinne mihin se kuuluu. Liejutokkoyhdyskunta lisääntyisi ja saisi luontaisia elinolosuhteita. Moottoriteiden alta löytyy tuhansia neliökilometrejä uutta metsämaata.

En ymmärrä miksi suomalaista luontoa ennallistetaan, kun se on jo luontoa?

Me luonnossa asuvat tiedämme, että luonto voittaa aina. Jos et jatkuvasti ole hoitamassa, tekemässä, raivaamassa, kaivamassa, luonto vie voiton vuodessa tai kahdessa.

Sen takia on hyvä, että Euroopan kaupunkilaisista tulee ennallistamisen avulla euromaalaisia, jotka huomaavat, kuinka luonnossa pitää elää, että sen kanssa pärjää niin, että molemmat ovat tyytyväisiä.

Toivon, että miljoonat kaupunkilaiset voisivat herätä minun
laillani huumaavaan lintujen viserrykseen, kaakatukseen, sirinään ja pörinään. Tuntea kuran ja loskan. Tietää kuinka paljon puista tulee siemeniä, heteitä, neulasia ja lehtiä. Kuinka jyrsijät, kuoriaiset ja muurahaiset rapisuttavat nurkkia, pelätä susia koulumatkalla, taistella lunta ja jäätä vastaan. Käydä marjassa, raivaamassa metsää, samoilla suomailla, hörpätä kahvit kannonnokassa ja hengittää metsän puhdasta ilmaa.

Silloin Euroopan luonnon ennallistaminen on tehnyt tehtävänsä!"

SIMO EEMIL RALLI
Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.