Siirry sisältöön

MELPERI, ILMASTONMUUTOKSEN SUURI SYNTIPUKKIKO?

Kirjoittaja: Matti Ylinen
Metsänhoitaja, Toimitusjohtaja, Maa- ja metsätilallinen

 

 

Kuva. Melperi

Blogin tässä julkaisussa kerrataan ensiksi avausjulkaisussa käsiteltyä hiilitaseen merkitystä hiilen kierron kuvaajana. Tämänkertaisen jutun varsinaiseksi aiheeksi otetaan kuitenkin avausjulkaisussa luvattu juttu ”Melperistä”, joka nautamullikkana kertoo havaintonsa hiilen kierrosta omassa elämässään. Siinäkin hiilitase kertoo hiilen kierrosta paljon enemmän ja monipuolisemmin kuin pelkät päästöt. Siksi pelkästään päästökaasuista kertovat jutut saavat Melperin epäilemään, että kyseessä on tarkoituksellista harhaanjohtavaa viestintää.

Blogin synnyn kertaus

Kuva 1. Helsingin ja Kurikan kuntien hiilitaseet

Blogin ensimmäisessä julkaisussa verrattiin Helsingin ja Kurikan kuntien hiilitaseita, josta on oheinen kuva. Siinä lukijalle halutaan muistuttaa, ettei ilmastomuutoksen tarkastelu vain hiilidioksidipäästöinä (punaiset pylväät) – kuten mm. Iltalehti ja Ilkka 16-20.10.2018 tekivät - kerro koko totuutta hiilen asemasta luonnossa. Jos kuvaan lisätään kasvillisuuden sitoma hiili (siniset pylväät) ja näiden molempien perustella laskettu hiilitase (vihreät pylväät) saadaan totuudenmukaisempi kuva kuntakohtaisesta hiilen kierrosta luonnossa.

Vertailukuntien hiilitase osoittaa Helsingin kohdalla noin 600000 tn C-Ekv negatiivista tasetta (päästöjä) ja Kurikan kohdalla noin 66000 tn C-ekv positiivista tasetta (nielu). Hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi muunnettuna ja päästökaupan 20,- eur/tn CO2-Ekv hinnalla hinnoiteltuna Kurikan positiivinen hiilitase merkitsisi – jos se olisi mahdollista - Kurikan asukkaille yhteensä 5,0 milj. euron vuotuista myyntituloa.
Huomautus. Kaavioissa samoin kuin tekstissäkin käytetään tarkoituksella hiilidioksidiekvivalentin asemesta hiiliekvivalenttia, joka on molekyylipainoin mitattuna 27% hiilidioksidiekvivalentin määrästä.

 

Minäkö, Melperi, olen ilmaston muutoksen suuri syntipukki”.

Kuva 2. Melperin KHK-päästöt/v

Tässä luvussa mullivasikka Melperi toteaa, kuinka hänenkin kohdallaan  asioista kerrotaan monesti samaan tapaan kuin edellisessä luvussa mainitussa kuntaselvityksessä on tehty. Eli kerrotaan pelkistä päästöistä. (Kuva 2.) Edelleen hän toteaa, että pelkkä päästöjen tarkastelu johdattaa ihmiset aivan omituisiin päätelmiin ilmastonmuutoksesta ja sen  hallinnasta.

Lopuksi Melperi kysyykin: ”Miksi minä olen se ilmaston muutoksen suuri syntipukki? Eivät taida väitteen esittäjät oikein olla perillä hiilen kiertokulusta Melperin elämässä.”

Tämän jälkeen Melperi vähän mietittyään alkaa kertoa, kuinka hiilen kierrosta luonnossa on kohtuullisella vaivalla koottavissa seuraava varsin yksikertainen hiilen taselaskelma. Se tehdään tässä vähän varttuneemman mullin kohdalla. Melperi on silloin noin vuoden vanhempi ja painaa vaatimattomasti noin 270 kg. Paino on vähän alle yleisen keskitason, mutta se ei vaikuta olennaisesti taselaskelman päätelmiin.

Melperin hiilitase A. Kertomuksensa tueksi Melperi esittelee jo tässä vaiheessa osan laskelmansa tuloksista kuvassa 3a. Laskelman keskeiset perusteet hän esittelee kuvan jälkeisessä tekstissä.

Kuva 3a. Melperin hiilitase, kivennäismaa

Kuvassa 3a, Kivennäismaan hiilitase, esitetään mullikka Melperin hiilitaselaskelma Melperi vuoden ajan 0,5 ha:n kivennäismaa-pellolta ruokittuna. Siinä ovat mukana kaikki keskeiset Melperin elämiseen liityvät hiiltä sitovat ja päästöjä synnyttävät osat. Hiiltä sitovista osista (vasen pylväs) merkittävimpiä ovat ruuan lähteenä oleva kasvusto (sininen) ja juuriston kasvu (vihreä) sekä oikaisutekijänä ns. bioainepalautus (= lantaa yms) (väri punainen/harmaa otsikko). Päästöjä (oikea pylväs) tuottavat merkittävimmin Melperin normaalit elintoiminnot (tumma punainen), juuriston (=maaperän) normaalipäästöt (tumma vihreä) sekä nyttemmin paljon tutkitut KHK-päästöt (kirkkaan punainen). Tase on näiden pylväiden erotus hiilenä (C-Ekv) mitattuna. Sen mukaan pahana KH-kaasujen tuottajana pidetty nauta onkin todellisuudessa aika hiilineutraali otus.

Laskennallisesti mallissa mukana on noin 40 muuttujaa.

Näistä vaikeimmin oli löydettävissä tietoa juuristohiilen käyttäytymisestä maaperässä. KHK-päästöistä oli kyllä tietoa sieltäkin. Vähän skeptisesti tähän kohtaan voi liittää ajatuksen, että tutkimustoimintakin näyttää kulkevan muotivirtausten mukaan. Muodikkaista asioista (tällä hetkellä päästöt) löytyi heposti tietoa – ei muodikkaista huonommin.
Toisaalta oli ilo havaita, että on sitä osattu ennenkin. Vanhimmat laskentamalliin sijoitettujen tietojen perusteista löytyivät ”Maatalouden Pikkujättiläisestä” v:lta 1944 ja ”Maanviljelijän tietokirja 1:stä” v:lta 1967.

Melperin laskelman perusteita: Noin yksivuotias Melperi, jonka paino olkoon silloin noin 270 kg, pärjää hyvin 0,5 hehtaarin kasvisadolla/v – viljaa ja ruohoa. Päivässä se pistelee ruokaa suihunsa 60 MJ ja 21900 MJ vuodessa. Tämä vastaa vajaat 2000 kg viljaa, mikä on käytännössä helposti mahdollista. Hiiltä sato on sitonut Melperin ruuaksi ilmasta ainakin (45% kuiva-ainepainosta) 800kg/v. Sen lisäksi luonto on sitonut olkiin ja kasvien juuriin ainakin saman verran kuin nurmeen ja jyväsatoon yhteensä.

Kaikkiaan Melperin ruoka ja maanpäällinen muu kasvusto (oljet) sitovat ilmasta hiiltä vuoden aikana yli 1200 kiloa.

Noilla eväillä Melperi kasvaa noin 700 g/pv ja 270 kg/v. Teuraspainoa siinä on – vaikkei Melperi mitään liharotua olekaan - noin puolet eli 135 kg.

Ja entäs ne Melperin päästöt. Niitä on sekä sellaisia, jotka käsitellään päästölaskelmisssa että sellaisia, jotka tapahtuvat joka tapauksessa ja siten vaikuttavat hiilitaseeseen.

Normaaliin elämään kuuluu tietenkin hengitys, jossa Melperi puhaltaa ulos hiilidioksidina syömästään ruuasta noin 400 hiilikilon verran vuodessa. Tämä on siis päästö, mutta epävirallinen, se kun ei kuulu viralliseen päästölistaan.

Lantana ja vähän virtsanakin Melperi palauttaa niinikään lähes puolet syömastään ruuasta eli hiilenä noin 350 kg ja kuivikkeet päälle, jotka viisas maanviljelijä tietenkin piilottaa peltoonsa tai kehittää energiaksi. Tämä ei siis ole välitön päästö. Peltoviljelyssä sillä on kasvuston ja myös päästöjen kannalta monia myönteisiä vaikutuksia. Niistä voi lukea tarkemmin LUKE:n web-sivuilta, mutta Melperi tietää nämä omasta elämästään muutenkin.

Melperiin itseensä hiiltä sitoutuu niin vähän – muutamia kymmeniä kiloja – jotta se jätetään tässä laskelmassa toistaiseksi huomiotta.

Mutta Melperin luovuttama lanta, se saa pellolla ravinteidensa kautta aikaan myönteisiä vaikutuksia. Kasvit tykkäävät Melperin lannasta ja sitovat ilmasta hiiltä, arviolta viidenneksen enemmän kuin muuten tapahtuisi. Tärkeätä tässä on myös lannan ravinteiden aikaansaama lisäkasvu. Melperin vuodessa nämä merkitsevät yhdessä useita satoja kiloja lisää sidottua hiiltä. Sen kyllä pellosta elävät ovat kyllä tienneet jo ennenkin. Sitä kuvaa sanonta ”Ei mullit kukkakedolla liho

Vaikeinta Melperille oli löytää tietoa ja siten numeerisesti arvioida hiilitaseen kehittymisestä maaperässä; siinä missä kasvien juuristot kasvavat ja bakteerit viihtyvät. Kokemuksensa perusteella Melperi osaa kuitenkin arvioida, että ainakin kivennäismailla sopivasti nurmia kasvukierrossa vuorottelemalla ruokamulta pysyy hyvässä kunnossa eikä hiilen määrä siinä ainakaan silloin vähene. Mitään suuria hiilen nettositoutumisia Melperi ei kuitenkaan paremman tiedon puuttuessa osaa laskelmassaan käyttää – vähäisiä kylläkin.

Toisaalta maaperästä vapautuu aina jossain määrin hiilidioksidin ohella muita kasvihuonekaasuja, jotka ovat niin sanotusti virallisessa päästöseurannassa (mm. metaani, dityppioksidit). Siksi Melperi on seurannut myös ilmastopäästöjen virallisempaa keskustelua. Niistä hän on havainnut, että hän on hyvä kasvihuonekaasujen (KHK-päästöt) tuottaja. Omaa hiilitasettaan ajatellen Melperi etsi LUKE:n Taloustohtorin sivuston ja siellä ”Kasvihuonekaasulaskenta” palvelun. Siellä Etelä-Pohjalaisen lihakarjalaskelman teetettyään Melperi totesi hiilenä mitatuksi päästöarvokseen 700 kg C-ekv/v ilman turvemaita.

Melperin hiilitase B. Jos edellä olevaan  kivennäismaalaskelmaan A. lisätään myös turvepeltojen vaikutus osuudellaan painotettuna, muuttuu kaavio päästöjen KH-kaasujen  ja taseen osalta kuvan 3b mukaiseksi.

Kuva 3b. Melperin hiilitase. Turveosuus mukana.

Kuva 3b, Hiilitase, jossa ovat mukana myös turvepellot osuudellaan painotettuna. Tässä laskelmassa tase painuu lievästi negatiiviseksi, mutta niin vähän, että hiilitaseen päästöarvo on edelleekin vain kymmenesosa KH-kaasujen päästöistä

Muilta osin kuvan 3b arvot ja tulkinta ovat samat kuin kuvassa 3a.

Puhtaan turvepellon tase esitetään myöhemmin, kun turvepohjaisen maaperän hiilen kierrosta on käytettävissä enemmän luotettavasti tutkittua tietoa.

Melperin päätelmiä: Laskelmastaan helpottuneena Melperi pani merkille, ettei hänen elämänsä olekaan luonnon kierrossa suuri päästölähde - toisin kuin yleisesti annetaan ymmärtää. Oikeastaan Melperi on aika hiilineutraali. Ihminenkin itsessään on pahempi päästölähde. Eihän ihminen syö ruohoakaan siinä määrin kuin Melperi. Tämän havaittuaan Melperi paheksuu syvästi sitä, että hänenkin olemassaolostaan on KHK-päästöjen merkeissä annettu täysin harhaanjohtava kuva.

Pian Melperi huolestui kuitenkin uudelleen runsaista uutisista naudan lihan käsittelystä ns. punaisena lihana. Nyt tekemästään laskelmasta valpastuneena Melperi on hyvin epätietoinen siitä, paljonko uutisissa on selvää tarkoituksen-hakuisuutta tai mitkä riskitekijät johtuvat puhtaasti länsimaisesta tavasta toimia ja elää. Tämän aiheen Melperi jättää kuitenkin asiaan vihkiytyneiden kertottavaksi. Omasta puolestaan Melperi pahoittelee kuitenkin sitä, jos moni suomalainen on Melperin - jo edesmenneiden - sukulaisten kautta kohdannut punaisen lihan aiheuttamia vaivoja tai on muuten ajautunut  yliravitsemustilaan.

Samoin Melperi on huolissaan myös siitä, ettei hyvää suomalaista ravinnontuotantoa enemmän käytetä maapallon nälkää näkevän väestönosan hyväksi. Puhetta kyllä riittää - tekoja vähemmän. Tässä kohtaa Melperi haluaa mainita mm. ne kaksi - vai onkohan kysymyksessä yksi ja sama henkilö - pohjalaista viljelijää, jotka Afrikassa ja Pohjois-Koreassa perehdyttävät paikallisia asukkaita perunan siemenviljelyyn tavoitteena perunan laajempi tuotanto ruuaksi näissäkin maissa.

Ja lopuksi Melperi haluaa muistuttaa lukijaa siitä, että hän on sukulaistensa tavoin hyvä käyttämään nurmea merkittävässä määrin ravinnokseen; nurmea, joka on monissa osin Suomea hyvä kasvinviljelyn muoto. Siihen eivät kaikki pysty - ei ihminenkään. Onhan hänellä, Melperillä, neljä mahaakin. Ihmiselläkin kun on vain yksi.

Muistiin merkinneenä/MY

P.S. Tätä julkaisua 15.02.2019 kirjoitettaessa tulikin  Ylen uutissivustolle juttu juupajokisesta karjankasvattajasta, joka jo omalla toiminallaan on osoittanut hiilineutraalin  karjankasvatuksen olevan hyvin mahdollista ja yllä laskelman olevan siinä suhteessa täysin realistinen. Painotukset käytännön toimien ja laskelman välillä  saattavat toki poiketa huomattavastikin.   MY

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.