Siirry sisältöön

BLOGIN AVAUS:”AKAT PELKÄÄ MAAILMAN LOPPUA JA MIEHET METTÄN LOPPUA”

Kirjoittaja: Matti Ylinen
Metsänhoitaja, Toimitusjohtaja,  Maa- ja metsätilallinen

 

 

”AKAT PELKÄÄ MAAILMAN LOPPUA JA MIEHET METTÄN LOPPUA”

Tässä blogin avausjulkaisussa kirjoittaja käsittelee syitä tämän blogin syntyyn. Taustalla ovat kokemus siitä, miten vaikea ilmastonmuutoksesta on saada puolueetonta tietoa ja miten hiilen kiertoa luonnossa käsitellään paljolti vain päästöinä aidon hiilitaseen asemesta. Yleisölle kerrotaan puolitotuuksia. Ja kuitenkin luonnossa on paljon luonnon itsensä sisältämiä mahdollisuuksia parantaa hiilitasetta.

Johdanto

Kuva 1. Taidegraafikko Riitta Ylinen: "Viisas suunnitelma"

Tämän jutun otsikon vanha sanonta ”Akat pelkää... ” on monesti palautunut kirjoittajan mieleen viime päivien ilmastokeskustelun myötä. Ei sen takia, etteikö otsikon tai ilmastokeskustelun sanoma olisi totta, vaan sen takia, että kirjoittajan mielestä keskustelu kuvaa hyvin aiheeseen liittyviä ihmisten tunnelmia, tunnelatausta ja jopa pelkoa.

Nämä kolme seikkaa yhdessä näyttävät ohjaavan itse asian käsittelyn aivan omituisille raiteille ja mikä pahempaa voivat tuottaa tavoitteittensa vastaisia toimenpiteitä.

Ilmaston muutoksista kiinnostuneena blogin kirjoittaja on myös tyytymätön tarjolla oleviin mahdollisuuksiin selvittää muutoksien tosiasiallista vaikutusta hiilen kiertoon luonnossa. Kirjoittaja on usean vuoden ajan etsinyt ja etsii edellenkin mm. maatiloille ja sitä isommille yhdyskunnille (kunnat, maakunnat, koko Suomi, mutta ei koko maapallo) sopivaa hiilitaseen laskentamallia siinä onnistumatta. Hyvä sellainen on haussa edelleenkin. Ja saahan noita malleja tehtyä itsekin kertauksena vanhoista ajoista niin kuin tämänkin blogin kohdalla on tapahtunut.

Blogin synty
Ensimmäisen sykäyksen tämän sivuston synnylle antoi kuitenkin ns. perinteinen media, joka on ollut varsin nihkeä julkaisemaan ajan hengestä poikkeavia artikkeleita vaikka ne perustuisivat selviin havaintoihin ja tosiasioihin.

Sykäystä vahvisti Sitran kunnittaisista hiilidioksidipäästöistä teettämä tutkimus, jonka tuloksia esiteltiin mm. sanomalehti Ilkassa 16.10.2018. Tutkimuksen mukaan monet suurista kaupungeista olivat vähäpäästöisiä ja esim. luonnosta elantonsa saava Kurikka (Jalasjärvi ml.) oli maan suuripäästöisimpiä. Kuitenkin, jos asiaa tarkastellaan hiilen kiertokulun kannalta ovat monet kaupungit edelleen huomattava päästölähde, mutta Kurikka on tosiasiassa huomattava hiilinielu ja hapekkaan ilman tuottaja. Näin pelkästään päästöihin keskittynyt tutkimus vaikuttaa tarkoituksenhakuiselta puolitotuudelta.

Asiaa selvennetään jäljempänä kolmessa seuraavassa kuvassa 2a...2c, joiden lähtökohtana on jo edellä mainittu Sitran teettämä tutkimus.

Huomautus. Kaavioissa samoin kuin tekstissäkin käytetään tarkoituksella hiilidioksidiekvivalentin asemesta hiiliekvivalenttia, joka on moleyylipainoin mitattuna 27% hiilidioksidiekvivalentin määrästä.

Kuva 2a. Helsingin ja Kurikan kuntien (kaupunkien) hiilipäästöt asukasta kohden v. 2014

Kuvassa 2a esitellään Helsingin ja Kurikan, (Jalasjärvi ml.) kuntien (kaupunkien) hiilipäästöt ilman teollisuutta asukasta kohden v. 2014 Ilkan jutun 16.10.2018 mukaan. Kurikan lukuihin on lisätty keskimääräinen hakkuupoistuman vaikutus.

Kuva 2b. Helsingin ja Kurikan hiilitaseet kun tarkastelussa ovat mukana kasvillisuuden sitoma hiili ja hiilitase - asukasta kohden laskettuna

 

Kuvassa 2b on vertailuun lisätty edelliseen kuvaan verrattuna hiilen sidontaa ja hiilitasetta koskevat tiedot edellenkin ilman teollisuutta ja asukasta kohden laskettuna v.2014. Kurikan luvuissa on edelleen mukana hakkuupoistuman vaikutus.

 

Kuva 2c. Helsingin ja Kurikan koko hiilen sidonta, päästöt ja hiilitase koko asukaslukuun suhteutettuna.

 

Kuvassa 2c verrataan Helsingin ja Kurikan kuntien koko hiilen sidontaa, päästöjä ja hiilitasetta ilman teollisuutta kunnan asukaslukuun suhteutettuna v. 2014.
Kurikan luvuissa on edelleen mukana hakkuupoistuman vaikutus.
Hiilidioksidiekvivalenttitonneiksi muunnettuna ja päästökaupan 20,- eur/tn CO2-Ekv hinnalla hinnoiteltuna Kurikan positiivinen hiilitase merkitsisi – jos se olisi mahdollista - Kurikan asukkaille yhteensä 5,0 milj. euron vuotuista myyntituloa.

Lukijan mietittäväksi jääköön, onko pelkästään päästöihin perustuva mielikuva oikea ja riittävä tieto hyvien toimenpiteiden perusteeksi kaikkialla Suomessa.

Kirjoittaja ei myöskään ole ollut tyytyväinen ilmaston muutoksesta käydyn keskustelun sisältöön ja keskusteluissa tarjoittuihin toimenpide-ehdotuksiin. Blogin kirjoittajan mielestä huomio niissä on aivan liian paljon keskittynyt kasvihuonekaasupäästöihin. Vasta viime vuosina on hiilen sitoutuminen metsien, peltojen ja jopa soiden kasvustoon saanut enenevää huomiota ja sitä kautta laskettu hiilitase tullut toimenpide-ehdotuksien perusteeksi. Samoin elävästä kasvillisuudesta peräisin oleva biohiili tulisi selkeästi erottaa hiilitaseen tarkasteluissa fossiilisesta hiilestä. Vain näillä perusteilla voi kaavailla mielekkäitä kasvihuonekaasujen hallintaan tähtääviä toimenpiteitä. Ainakin kirjoittajan omalla kohdalla hiilen sitomiseen tähtäviin toimiin sisältyy paljon enemmän potentiaalia kuin pelkkien päästörajoitusten käyttöön.

Huomautus. Niin kuin kirjoittaja jo aiemmin totesi, valmiita hiilitaseen laskentamalleja on ollut vaikea saada käytettäväksi. Siksi taseita joutuu laskemaan itse. Epäilijöille, jotka mahdollisesti ihmettelevät moisten laskelmien syntymistä noin vain, haluan todeta näiden asioiden olevan kirjoittajalle tuttuja koko elämänuran pituudelta. Asiasta kiinnostuneille tulevat  lähipäivinä tälle sivustolle  omat julkaisunsa ”Kokemuksien kautta luonnon tuntemiseen” ja ”Luonnossa on kasvuvoimaa ja mukautumiskykyä

Mitä tämä blogi haluaa kertoa.
Tässä blogissa käsiteltävät aiheet ovat yleensä lähellä luontoa ja metsää, mutta eivät muutkaan aihepiirit ole poissuljettuja. Samoin tulevilla julkaisuilla on monesti liittymä päivän yleisin puheenaiheisiin.

Laadittavilla kirjoituksilla ei ole itsessään mitään poliittista tavoitetta tai päämäärää, vaikka jutut joskus siltä saattaisivat näyttääkin.

Luontoa ja ilmastonmuutosta koskevissa kirjoituksissa halutaan tässä blogissa nostaa enemmän näkyville luonnon omaan kasvupotentiaaliin sisältyviä mahdollisuuksia pelkoa ja epävarmuutta herättävien rajoitusten jakauhukuvien asemesta. Ja vaikka metsien tärkeys suomalaisessa ilmaston muutostorjunnassa alkaa olla yleisesti hyväksytty asia, käsitellään metsää ja ilmastoa tässä blogissa yksinkertaisten kokemushavaintojen kautta.

Tässä blogissa rajoitutaan kuitenkin toistaiseksi vain suomalaisissa tai pohjoismaisissa olosuhteissa saatuihin kokemuksiin.

Kuva 3a. V. 1999 kylvetty ns. 1.5 sukupolven jalostusmännikkö ja 100 v. mänty kasvavat toistensa tuntumassa Jalasjärvellä.

Ensimmäinen tämän blogin esimerkki luonnon oman kasvuvoiman mahdollisuuksista tasapainottaa ilmastomuutosta on nähtävissä oheisessa kuvassa (Kuva 3a), jossa kaksi puusukupolvea - 100 vuotta vanha mänty ja nuori, noin 20-vuotias männikkö - kasvavat toistensa tuntumassa:

Kuinka moni tulee kuvaa katsoessan ajatelleksi, että jo parikymppinen männyn taimikko ylittää kasvuvoimassaan 100-vuotiaan männikön vuotuisen hiilensitomiskyvyn

Esimerkki jatkuu toisella jalostustaimilla istutetun, nyt jo 44 vuotiaan männikkökohteen kasvun vertailulla toisaalta samanikäisiin ja toisaalta 100-vuotiaisiin Keski-Suomen normaalimetsiin. Kaikkien näiden kolmen kohteen vuotuinen juokseva kasvu puuston ja maaston sitomana hiilenä esitetty kuvassa 3b.

Kuva 3b. Kolmen taustaltaan tai kehitysvaiheeltaan erilaisen männikön juokseva vuotuinen kasvu sidotun hiilen määräksi muunnettuna.

Kuvassa 3b verrataan perimältään tai kasvuvaiheeltaan erilaisteen metsiköiden juoksevaa vuotuista hiilensitomiskykyä toisiinsa a) jalostusmännikkö (Plusmännikkö) 30..45 vuotiaana b) vastaava samanikäinen normaalimännikkö ja c) jo 100-vuotiaaksi varttunut normaalimännikkö.

Kuva varmaankin puhuu puolestaan. Yhteenvetona kirjoittaja toteaa lyhyesti: Jos jo parikymppinen nuori taimikko juuri ja juuri ylittää vanhan metsän hiilensitomiskyvyn, ylittää se vanhan metsän hiilen sitomisarvot 15 vuotta myöhemmin kaksin- tai jopa kolminkertaisesti.

Edellä mainitut puustokohteet esitellään tarkemmin  omassa julkaisussaan ”Luonnossa on kasvuvoimaa ja mukautumiskykyä

Peltoviljelyn puolelta kasvuvoimasta huolehtimisen esimerkkinä mainitsen jokaisen maanviljelijän toki itsestään selvänä pitämän pellon ruokamultakerroksen hoidon pitämällä (apila)nurmea mukana viljelykierrossa. Siinäkin kasvatetaan maaperän ravinteisuutta, sidotaan hiiltä maahan joksikin aikaa ja hoidetaan maaperän rakenteisuutta. Tästäkin kirjoittajalla on omakohtaista kokemusta.

Esiin otettujen esimerkkien kautta olen ensiksi halunnut kiinnittää lukijan huomion siihen, että yleisestä mediahälystä huolimatta hiilitaseen parantamiseen on käytettävissä monia myönteisiä keinoja. Niiden etsiminen ja niistä kertominen on yksi tämä blogin keskeisiä tavoitteita.

Silti on aina muistettava, että jokainen järkevä kasvihuonekaasupäästöjen rajoitustoimi myös parantaa hiilitasetta. Samaan tapaan kuin missä tahansa taloudessa menojen harkittu leikkaaminen parantaa tulosta. Ratkaisevassa asemassa on koko ajan kysynys: ”Sitooko kasvillisuus toimenpiteen seurauksena enmmän hiiltä kuin saman toimenpiteen johdosta vapautuu ilmaan?” Kokemuksiensa pohjalta kirjoittaja osaa arvioida arvioida, että moni yleisesti ehdotettu, päästöihin keskittynyt rajoitustoimi ei mitenkään takaa parempaa hiilitasetta.

Kuva 4. "Minäkö muka ilmaston muutoksen suuri syntipukki?"

Näillä näkymin julkaisuille on tulossa jatkoa sen mukaan kuin mielenkiintoa lukjoilla riittää. Tapetilla ovat mm. oheisen kuvan 4 vasikan kysymys: ”Minäko ilmaston muutoksen suuri syntipukki?” tai runsaasti mielipiteitä keräneen avohakkuukeskustelun johdosta ”Avohakkuissa on paljon hyvää, jotta niitä kannattaa jatkaa?”

 

Jälkijohdanto:

Tämä blogisivusto on osa OyMystemin laajempaa esittelysivustoa, joita ovat Mystem Oy;n omat kotisvut - ->Mystemin omat kotisivut) ja niihin sisältyen mm. koneyrittäjien urakoiden suunnittelua käsittelevä OyMystemin ohjelmisto Urakkalastu II**)  Tästä Urakkalastu II:n esittelysivuille

Riitta Ylinen: "Taivaan ja meren välissä"

Mystemillä on lisäksi erillistoimintona taidegrafiikan vedostaminen. Nimikkotaiteilijamme on taidegraafikko Riitta Ylinen, joka on Suomen Taidegraafikot ry:n jäsen. Katso Riitan oma pientä kuvagalleriaa)   OyMystem/Riittan kuvagalleriatai Suomen kuvataiteilijoiden esittelysivuilta Suomen kuvataiteilijamatrikkeli ja sieltä edelleen nimihaku. (Haun tulos näyttää heidän sivuillaan jäävän vähän piiloon.) Lisämausteena voi Riitan toihin tutustua hänen pienessä kotigalleriassaan)
Tästä  Riitta Ylisen kotigalleriaan

 

Kirjoittamisiin!
MY

 

5 thoughts on “BLOGIN AVAUS:”AKAT PELKÄÄ MAAILMAN LOPPUA JA MIEHET METTÄN LOPPUA”

  1. Kaj Karlsson

    Hyvä Myy! Tälle pitää saada laaja jakelu. Nythän Kaupunkilaisvihreät haluavat maksattaa metsänomistajilla omat päästönsä!
    t.Kaj

    Vastaa
    1. Ylinen Matti E

      Kiitos kommentista, Kaj. Ennen erityisiä jatkotoimia haluan kuitenkin omalta osaltani tarkistaa muutamia julkaisun valmistelussa käytettyjä taustatietoja.
      Terveisin Myy

      Vastaa
  2. Hannu Salo

    Hyvä blogi! Käytännön konkretisointia ja esimerkkejä tarvitaan, jotta keskustelu saisi asian monitahoisuuden vaatimia ulottuvuuksia.

    Perjantaina julkaistiin LUKEn MALULU-hankkeen ja VTT:n & SYKEn PITKO-hankkeen tuloksia. Tulisiko niistä lisää ajatuksia ja miten ne alueellisesti/paikallisesti tulkitset?

    Vastaa
    1. Ylinen Matti E

      Kiitos vihjeestä. Pitääpä tutustua asiaan.
      Yst.terv. MY

      Vastaa
  3. Tapani Honkanen

    Hei Matti!

    Oletpa taas tehnyt mielenkiintoiset laskelmat ja vertailut hiilensidonnasta ja hiilitaseista! Totta vieköön julkisuudessa usein pelkät päästöt ovat esillä aivan kuten toteat. Toivottavasti olet tarjonnut Ilkalle ja muillekin lehdille vertailujasi.

    Metsiemme hiilinielut ja Suomen päästöt olivat meilläkin Keravan "ukkokerhon" (Keravan opistossa) talvitapaamisissa mukana. Mutta noin hyviä vertailuja meillä ei ollut.
    En muista myöskään muualla nähneeni plusmetsikön kasvuvertailuja tavalliseen metsään. Mielessäni on ollut aivan sama nuoren ja vanhan metsikön nielujen vertaaminen nyt, kun metsien loppumistamme taas pelätään. Suomen metsätaloudellahan menee todella hyvin. Paljon paremmin kuin joskus töissä ollessamme uskalsimme toivoa. Tapiossa tein melkein 40 vuotta yksityismetsien tilastoja tavoite-ja tulosneuvotteluihin. Niitä käytiin metsäkeskusalueiden (piirimetsälautakuntien) kanssa kaikenlaisista metsänhoitotöistä hakkuiden lisäksi.

    Nyt kun käydään taas keskusteluja uusista sellutehtaista ja tulevan hallituksen tavoitteista toivon sinun tuovan laskelmiasi julkisuuteen.

    Ja panethan ne jakoon kurssikavereillemme.

    Kiitos Matti!
    ja terveiset Riitalle! Hienoja kuvia viitesivuillanne!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.