URAKKALASTUN LASKELMIA,
JATKOA

 

Varsinaisten laskelmien lisäksi Urakkalastu sisältää useita ohjelman käyttöä avustavia tietoja ja laskelmia. Tässä niistä esitellään 1) työlajien normitehotaulukko, 2) metsäurakoinnin laskelmia ohjaava metsänkuvaus, 3) konehakkuun normitehon käsite, 4) konetietoihin sisältyvä tuntikustannus-laskelma.

1) Työlajien normitehoja.
Monesti työtehtävien toteutusaika riippuu tuotantotehosta. Sitä varten työlajitaulukkoihin on lisätty/käyttäjä voi lisätä ns. normitehojen arvoja, joita ohjelma käyttää apuna mm. hankkeen kestoa ja kokonaiskustannuksia laskettaessa. Puunkorjuussa tukeudutaan kuitenkin normitehon funktioihin. Ks. kohta 3). Lopullisen laskelmien tuotantotehon määrää kuitenkin aina käyttäjä. +Ote tyolajien_normitehotaulukosta+
2) Metsänkuvaus. Puunkorjuussa metsäolosuhteet vaikuttavat monin eri tavoin urakoinnin onnistumiseen  niin fyysisesti kuin taloudellisesti. Sitä varten on Urakkalastuun mahdollisuus  syöttää toiminta-alueen metsäolosuhteiden kuvaus. Sitä ohjelma käyttää mm. puunkorjuun tuotantolaskelmissa ja vaihtoehtojen analyysissä. +Metsankuvaus+ 
3) Puunkorjuun normitehoja. Edellä kohdassa 1) on  viitattu ns. työlajien normitehotaulukkoon. Puunkorjuussa hakkuun ja ajon ajon tuotantotehon määrityksissä tukeudutaan kuitenkin normitehon funktioihin. (Metsäteho v.1994) Koska työkoneiden tehokkuus on ajan myötä noussut merkittävästi, ei Urakkalastu laskelmissaan kuitenkaan käytä ko. funktioita sellaisenaan, vaan käyttää ko. funktioiden käyrämuotoa vain apuna normitehoa laskiessaan. Lopullisissa laskelmissa on lähtökohtana  aina käyttäjän ilmoittama tuotantotehon taso.
4) Työkoneen tuntihintalaskelma.  Työkoneen tuntihinta on koneurakoinnissa usein käytetty tieto. Koska  Urakkalastun laskelmissa pyritään aina ottamaan myös muut laskentatekijät huomioon,  ei koneen tuntihinta ole kovinkaan usein ainoa haluttu tieto. Jotta tämäkin tieto olisi kuitenkin käyttäjänsä saatavilla, lasketaan tuntikustannus (hinta) tiedoksi konenäytössä tietoja syötettäessä. Vanha esimerkkilaskelma on mallina ohessa.

  <- Paluu edelliselle sivulle